Mua on viime aikoina alkanut mietityttämään – enemmänkin surettamaan – erilaiset syytöksiksi muotoillut kommentit introverttiydestä ja ujoudesta. Ujous leimataan usein negatiiviseksi asiaksi, ujous joka usein voi olla vain rauhallisuutta, levollisuutta ja itsenäisyyttä. Kun ei ole mitään tarvetta tuoda itseään esiin tilanteissa joissa ei siltä tunnu, on vain hyvä olla just sellaisena kuin on esittämättä mitään. Mikä siinä on väärää? Ollaan kaikki erilaisia, mikä oikeuttaa ihmiset syyttelemään hiljaisempia tyyppiä? Jos ujous tarkoittaa sitä, että se estää ihmistä tekemästä asioita joita muuten haluaisi tehdä, se voi olla oikea ongelma jota olisi hyvä työstää. Mutta jos oma olemus häiritsee ainoastaan muita, ei ongelma ole oma vaan muiden.
Oli sitten introvertti tai ekstrovertti, supersosiaalinen tai hiljaisempi tarkkailijatyyppi, arvostettavaa on aitous. Mulle tuntuisi todella raskaalta ajatukselta, että pitäisi aina pystyä small-talkkaamaan kenen tahansa kanssa mistä tahansa jättäen loistavan vaikutelman itsestä. Tai että pitäisi aina olla mielipide asiaan kuin asiaan ja varmasti tuoda se esille, hauskuuttaa ja pitää showta yllä. Siinäkään ei ole mitään väärää, jos se on itselle luontaista. Ja millainen mä olen – en osaa olla ihmisten seurassa muuta kuin oma itseni. En todennäköisesti tuo isoissa porukoissa esille omia mielipiteitäni, jos ei siltä tunnu. Ystävien seurassa taas tulee täysin sensuroimatta sanottua mitä ikinä mielessä onkaan. Nuorempana kuullessa kommentteja ujoudesta negatiiviseen sävyyn, tuli paineet olla muuta kuin on. Toisin kuin nyt. Nykyään tuun tällaisesta arvostelusta vain enemmänkin surulliseksi. Tuntuu niin vanhanaikaiselta, miten jotkut eivät vieläkään ymmärrä, että maailma tarvitsee sekä introverttejä että ekstroverttejä? Ei meitä kaikkia ole tehty samasta muotista, luojan kiitos. Kuuluisiko mun sitten kuitenkin olla se hauskuuttaja mielipiteitään esiintuova ekstrovertti-tyyppi, kerta mulla on julkinen ammattikin? No ei. Blogin kirjoittaminen on mulle intohimo, eikä se kuka mä olen ole ikinä estänyt mua tekemästä asioita joita haluan tehdä, ainoastaan auttanut ja ollut isona vahvuutena mukana.
Samalla kun mietin näitä juttuja, oon kiitollinen mulle läheisistä tyypeistä. Ystävieni seurassa ei tulisi ikinä mieleenkään, että olisin vääränlainen sellaisena kuin olen. Ei vaikka ystäväni tuntevat mun kaikki puolet. Senkin Mariannan, joka mokailee, säännöllisen epäsäännöllisesti ajautuu ihmeellisiin tilanteisiin, toistaa virheitään ja nauraa päälle. Mariannan, jonka lempivaatteisiin kuuluu isot hupparit, leggingsit ja birkenstockit, joka ei välttämättä meikkaa viikkoon ja piilottaa takkuisen tukan sotkuisiin ponnarikampauksiin. Mutta joka saattaa yhtäkkiä juhlia varten meikata kolme tuntia, ja myöhästyä vähän koska rajaus meni pieleen. Mariannan, joka saattaa usein olla hällä väliä -asenteella ja spontaanisti päättää jotain, ja toisissa asioissa olla oikea pilkunviilaaja ja harkitsija. Mariannan, joka saattaa kimmastua väärässä tilanteessa, toisaalta saada vielä useammin naurukohtauksen väärässä tilanteessa. Parasta on se, kun saa olla just sitä mitä on. Mitkään näistä piirteistä ei välttämättä liity introverttiyteen, eihän introverttejä eikä ekstroverttejä voi suoraan leimata tietynlaisiksi, kaikki me ollaan omanlaisiamme.
Blogissa mulla on aivan sama fiilis, siellä on ihania tyyppejä jotka ovat seuranneet blogiani jo vuosia, ja suurimmat osat lukijoista tuntuvat ystäviltä. Ei blogi-Marianna ole siis yhtään vähempää aito, vaikkei täällä olisikaan räväköitä mielipidekirjoituksia ja kannanottoja. Tämä on mulle hyvän mielen paikka jonne saa purkaa luovuutta, ja toisaalta silloin kuin siltä tuntuu, heijastaa huonoista päivistä kumpuavia ajatuksia teksteiksi, jotka tuntuu hyvältä kirjoittaa.
En tiedä miksi tartuin aiheeseen juuri nyt, niin rumasti ujoudesta kirjoitettuja kommentteja luettuani lähti vain ajatus liikkeelle. Elämä on liian lyhyt muita miellyttäen elettäväksi, ollaan kaikki täällä liian arvokkaita siihen. Ollaan sitä mitä ollaan, ja annetaan muidenkin. Eilisillan postaukseen jäi kokonaan teksti kirjoittamatta, kun en saanut puettua vielä näitä ajatusia sanoiksi. Nyt ei muuta, kuin ihanaa viikonloppua sinne kaikille. ❤️
Short translation of this post: The last few days I’ve felt a little sad about something. How so many people see it as a negative thing if someone is shy or an introvert. I myself see it so often just as calmness, independence and thoughtfulness. When you don’t have to pretend to be anything you are not, you just go with your feeling and are true to yourself. And if you aren’t loud, always have a show going on, don’t point out your opinions in every situation, I don’t see what’s wrong with that? The world needs us both – introverts and extroverts. Both have their strengths. Whether you are super social or more quiet observer, both are equally okay. You are just as valuable and loveable. Life is too short for being something you aren’t just to please people. If shyness is something that prevents you from doing things you’d otherwise want to do, then it’s a whole different thing, and would need to be worked on. But if your presence only bothers other people, then it’s not your problem. Just be yourself whatever it is, and if someone criticises you for that, he/she doesn’t deserve to get to know you. I meant to write about this on last night’s post, but didn’t have the words, so there are zero words on that outfit post. But now that I got this out of my mind, I just want to wish you a happy weekend. ❤️
Pictures Sara Vanninen
Jacket & leggings Zara
T-shirt American Vintage
Shoes Superga
L says
Olet IHANA <3
Oon seurannut sun blogia monta vuotta mutten koskaan saa aikaiseksi kommentoida, nyt oli vaan pakko koska samaistuin tähän aiheeseen täysin. Ajoittain saa itsekin kuulla että turhaan nytkin olit hiljaa tai jättäydyit taka-alalle, kun taas olen oman itseni mukaisesti osallistunut juuri sen verran kuin hyvältä tuntuu. Joskus myös ne ns eniten äänessä olevat saattavat jäädä paitsi sellaisista asioista joita itse huomaa ja kokee, kun ei vouhota pää kolmantena jalkana jos ei siltä tunnu 🙂
Ihanaa syksyä sinulle! xx
Marianna says
No ihana sinä! <3 Ja ihana kun kommentoit, voin niin samaistua tuohon. Kiitos ja parhainta syksyä sinnekin! 🙂 xx
Krista ja Dennis (Pomeranian pentu) says
Olet ihana juuri tuollaisena kuin olet. 🙂 Oli kiva törmätä sinuun Kampissa. Koirasi on supersweet! Tunnelmallista viikonloppua!
Marianna says
Voi Dennis oli niin suloinen! Minnie meni aivan hämilleen siitä pienestä karvapallosta 😀 Kiitos paljon Krista, olipa kiva kun kommentoit! 🙂
Charmaine Ng | Architecture & Lifestyle Blog says
I totally agree. Why is it that introverts are always viewed as not-as-good? We need a world of balance!
Charmaine Ng | Architecture & Lifestyle Blog
http://charmainenyw.com
Abdullah Teke says
I think being shy is the cutest thing.if you ask me it’s a gift from god.My niece is 2 years old,and when I kiss her on the cheek ,she blushes up and becomes all cute and shy.i never taught her how to blush .Noone ever did she was born with that little gift.,,You got to embrace your little gifts.if you’re a little weird fuck it then that’s you.i know I’m weird but I really don’t care what people say because LIFE IS SHORT ,like you said.i have PTSD .I hate going to tight dark places like clubs,I keep looking over my shoulders,I’ve been like that for awhile now. And some of my friends stopped asking me to come out because I really don’t go anywhere anymore it’s not me anymore.i don’t know if that’ll change and I really don’t care if it does .I’ll just keep going on with my life looking over my shoulders and smiling from now on ✌️?♥️
Maria says
tää postaus tuli juuri sopivaan kohtaan! juttelin nimittäin muutama päivä sitten mun lukion open kaa yhen kurssin suorittamisesta ja hän harmitellen toi esille sen että oon tosi ujo, en ikinä viittaa, enkä pysty usein näyttämään mun taitoja suullisesti etc. siitä asti oon ollu vähän mieli maassa et mitä nyt pitäs tehä, miks en voi olla puolituntemattomien seurassa yhtä rohkea ja ulospäin suuntautunut niinkun kaikki muutkin.. oon monta vuotta seurannu sun blogia ja ihaillu sun tyylin lisäks sua ihmisenä, ja tuntuu hyvältä että esikuvakseen voi löytää myös henkilön joka on samankaltainen temperamentiltaan eli ujo 🙂 tää postaus muistutti mua siitä että ei oo mitään väärää olla ujo, sitä piirrettä ei voi itsestään muuttaa, enkä voisi olla oma itseni jos mun täytyisi tuoda itteeni koko ajan esille. Kiitos postauksestasi Marianna! ❤️
Marianna says
Niin ihanasti sanottu, etten osaa edes kiittää! ❤️
Tuollainen vääränlaisuuden tunne pistää varmasti vain sulkeutumaan enemmän omaan kuoreen. Muistan kun blogin aloittaessa keskityin pitkään vain tekemään omaa juttuani, mutta kun sitten aloin käymään jossain tilaisuuksissa, tuntui että bloggaajana olisi pakko erottua edukseen. Jättää loistava vaikutus ja myydä asiakkaille itseään, mutta enhän mä siihen pystynyt lähteä enkä halunnutkaan, olisi niin epämukava fiilis olla jotain mitä ei vain ole. Pian ymmärsin, että riittää kun on oma itsensä, sillä erottuu edukseen parhaiten. Ja nykyään tuntuu että missä vain tilanteessa on helppo ja ok olla, kun tietää kuka on ja on sinut sen kanssa.
Kiitos vielä kommentista ihana Maria! 🙂
La Bijoux Bella | by mia says
I adore that bridge … it is so interesting. Such a great beautiful day to be cozy, comfy and out about! Simply pretty! 🙂
??LA BIJOUX BELLA ??| By Mia | A Creative Lifestyle Blog
Michela says
love NY so much!!
miki x
https://littletasteofbeauty.blogspot.it/
Suvi says
Oli hienoa lukea tekstisi ujoudesta. Olen aina ollut ujo ja olen saanut välillä vastata kysymyksiin, että miksi puhun niin vähän. Jotkut eivät tunnu ymmärtävän, että kaikki eivät ole niin puheliaita. Ehkä introverttiys pitäisi olla vaan enemmän esillä ja siitä pitäisi kertoa enemmän, jotta sitä ymmärrettäisiin paremmin.
Marianna says
Niinpä, luonnostaan toiset ovat introverttejä toiset ekstroverttejä, osa jotain siltä väliltä. Molemmilla on omia vahvuuksiaan, ja täällä tarvitaan kaikkia. Toivottavasti se ymmärrettävään vuosien kuluessa paremmin. 🙂 Kiitos Suvi!
Rieke says
I just wanted to let you know, that your blog was the first one I have ever read – back in 2009! Over the time, I started reading lots of other ones, turned back from most of them, but I do always come back to yours (I’m currently reading all your posts from 2017, haha!)
So, just don’t let other get you down, you’re so inspiring!
All the best from Hamburg,
xxx
//ahoifrauseemann.de
Marianna says
Wow! Thank you so much Rieke, you have no idea how happy I am to have a reader like you! 🙂 x
Natali says
Glad that you wrote what was on your mind and got your voice through. I don’t understand why people point fingers at anyone at all? What is the point and also, nothing good ever comes out of that. Being introverted or extroverted isn’t a choice, that’s just who somebody is, part of their personality and to have problems with somebody else, means that we have in the first place, problems/ issues with ourselves, so… Pointing fingers and bullying never worked and it never will. I always say, live and let live.
http://lartoffashion.com
Marianna says
Exactly, I couldn’t have said it better myself. Thank you so much Natali! x
Emppu says
Tää oli hyvä aihe ja pystyn samaistumaan täysin. Olen itse pesunkestävä introvertti ja olen aina kokenut sen heikkoutena. Mutta mitä aikuisemmaksi kasvan (tällä hetkellä 27v. mittarissa) huomaankin sen olevan vahvuus. Mutta turhauttaa silti, koska elämä tuntuu paljon vaikeammalta introvertille. Isot kaveriporukan illanistujaiset ovat usein vaikeita, koska ei uskalla/osaa osallistua keskusteluihin jne. Sitten vaan tyhmänä istuu nurkassa ja kuuntelee ja nauraa muiden jutuille. Ja sitä vaan tuntee itsensä oudoksi ja vajavaiseksi, kun ei osaa olla ”normaalisti”. Mutta miksi olisin sen epänormaalimpi kuin muut, jos en puhu yhtä paljon kuin muut. Äitini lohdutti minulla asiaan kuuluvalla sanonnalla, ”tyhjät tynnyrit kolisevat eniten”. Ja tää pitää kyllä monesti paikkansa. Huomaan kyllä omistavani myös ekstrovertin piirteitä ja ne tulevat yleensä ilmi itselleni tärkeiden henkilöiden kanssa ollessa, joiden kanssa voin rentoutua, eikä minun tarvitse pelätä kuulostaako joku sanomani asia tyhmältä. Maailma vaan tuntuu useimmiten suosivan ekstroverttejä ihmisiä, toivotaan että tähän asiaan tulee joskus muutosta.
Marianna says
Olipa loistava kommentti, kiitos Emppu! Pystyn samaistumaan sunkin sanoihin täysin. Oon vasta aikuisempana oppinut hyväksymään introvertit piirteet itsessäni ja alkanut arvostamaan niitä. Kyky havannoida ja olla läsnä, rauhallisuus, itsenäisyys, toisaalta kaverisuhteet tuntuvat aidommilta… Ja vaikka introverteissä on monia yhteisiä piirteitä, kaikki on niin erilaisia omia tyyppejään kuitenkin. Mutta tiedän tunteen, isommissa porukoissa jää todella helposti syrjemmälle.
Kiitos vielä kun jaoit ajatuksiasi täällä! 🙂
S says
Olen odotellut kesän jälkeen että alkaisi tulla niitä tunnelmaisia kuvia koti-illoista. Kesällä olet menossa niin paljon, että toivoo ettet sosiaalisoidu niin paljon ettei niitä enää tule. Heh, ehkä tämä postaus antoi siis toivoa ettei niin ole käymässä.
Kunhan muistaisit pysyä omana itsenäsi 😉
Marianna says
Hahah voi vitsi! Niin tuskin ikinä käy 😀 Kiitos, ja samat sanat 🙂
Jonnz says
Olen alkanut seuraamaan blogiasi juuri sen takia, että koin silloin ruudun takaa löytyvän munlaiseni tyyppi! ? Vahva ja itsenäinen nainen, joka on kuitenkin herkkä ja tiettyyn introverttiyteen taipuvainen. En osaa sanoa luinko tuolloin sinua oikein, mutta olen iloinen että löysin blogin ja olen viihtynyt. Olen ylpeä itsestäni ja muista just semmosena, kun kukakin on. Tarkkailijaluonne rakastaa myös katsella muiden persoonia. ❤
Marianna says
Voi kiitos, olipa ihanasti sanottu! 🙂
Naty Diaw says
I love this!
xx
https://closettostreet.com/
Marianna says
Thank you Naty! x
Anna Murawski says
Such a good post, Marianna. I fully agree with every single word of it. I know, many people often call you arrogant or something because you are obviously shy. But that is not a bad thing. I’m following you for over 6 years now and I think you are an amazing person. I didn’t always agree with everything you did and said but in the end I’m still supporting you. And for me, it is important to see the real Marianna and not something who’s pretending to be someone or something who you are definitely not. You know, you are perfect the way you are. Big hug from Hamburg. <3
Marianna says
Thank you so much Anna for the kind words! <3
Monika says
Very nice casual outfit and pretty photos! 🙂
Zara says
Dear Marianna, I would like to recommend to you a book that I have read recently: written by Susan Cain – Quiet: The Power of Introverts in a World That Can’t Stop Talking.
I am also a huge introvert and I always feel like whenever I went to a job interview or I am with a bigger group of people, I am always the shy one and someone always points it out or has a negative comment on me and it just hurts. I don´t know why people do this, I would never go to anybody and ciriticize him in front of other people for who he is. Reading this book was like getting a hug and calmness for my soul. After reading this book I will never ever be sorry again for being introvert. Thanks to this book I now think that introverts are actually better:-) Of course, there has to a balance in everything..bla bla..maybe it will be useful for you too.
Anyway, you are awesome as a person and don´t take any shit from anybody. That is only their problem. and I don´t know, but even with your last post about relationships, I am totally the same thing..I also feel best on my own and I don´t have a boyfriend..I just bought another book from Emily Dickinson..awesome writer and also an intraverted girl;-)
Stay cool Marianna.
My best,
Zara
Marianna says
Thank you so much Zara for the amazing comment! I know exactly what you mean, sometimes it’s easier for people to attack the more shy ones for some reason. I will definitely look for this book, sounds really interesting! 🙂
Same words right back at you!! <3 I love reading these comments and seeing how many people there are alike! x
Annika says
Ihana postaus! Itse olen melko samankaltainen kuin sinä, kavereiden seurassa juttu luistaa mutta isommassa porukassa saatan olla kauankin hiljaa. Varsinkin nuorempana olin todella ujo ja oli inhottavaa, kun esimerkiksi koulussa tai vastaavissa paikoissa piti kirjottaa kaikkien lappuihin joku asia, joka tyypistä tuli mieleen. Yllättäen oma lappu oli täynnä “hiljainen” yms. adjektiiveja, joita oli vaikea nähdä positiivisina kehuina… 😀
Marianna says
Äh muistan saman, oma lappu näytti melko samalta. 😀 Tuntui niin hölmöltä, kun ujo ei vielä kuvaa ihmistä oikeastaan ollenkaan. Kiitos paljon Annika, niin kiva lukea näitä kommentteja miten paljon samanhenkisiä tyyppejä siellä onkaan 🙂
mar says
amazing pics!!! I think your blog is the best!!! all of your posts are very inspirational and I feel totally identified with you, please don´t change because of what other people may think of you!!!
Marianna says
And I have the best readers, thank you for these lovely words <3
Laís says
I completely agree with you! We all should be able to respect different ways of being.
The world is big enough for everyone.
Marianna says
Yes!! Thank you Laís! 🙂 x
Maria says
Hyvä postaus! Toivottavasti moni sai tästä ajateltavaa ja mahdollisesti muutti edes vähän ajattelutapaa ujommista ihmisistä. Jotenkin ujous usein liitetään heti tietyllä tapaa “heikkouteen” ja siihen, ettei muka olis mitään annettavaa itse ihmisenä. Huvittavaa, miten paljon ihmiset yllättyykään sitten paremmin tutustuessa. ;D Mun mielestä on ihan kunnioitettavaa muutenkin, että osaa kuunnella myös muita, eikä kaikkien ole tarpeen olla aina siinä huomion keskipisteenä. Kiitos tästä postauksesta!
Marianna says
Kiitos paljon ihanasta kommentista Maria! 🙂 Olen niin samaa mieltä, se että joku leimataan ensivaikutelman perusteella ujoksi, ei vielä kerro ihmisestä juuri mitään.
Briana says
Gorge as always, love the red!
Briana
https://beyoutifulbrunette.com/
Lydia says
Oh I was wondering why there aren’t any words on your previous post…but I do understand what you wrote here! I hope you feel better. I’m also very introverted (I see that with a lot of comments here, I think a lot of us introverts like to read your blog cause it feels relatable :D), and sometimes I think people think I’m arrogant, cold or unfriendly because of this.
I’ve realised over time that it really doesn’t matter what others think as long as I’m living the way I want to, I’m a good person, and I try my best to be nice and kind. I will never be the social butterfly who is able to make everyone feel welcome and comfortable. And that’s fine. If others want to think badly of me (without trying to get to know me better first), I can’t change their thoughts, but I’ll definitely try my best with people who are interested in me and pass no judgement.
As you said, both extroverts and introverts have their own strengths and weaknesses. I hope this comment helps to make you feel less alone, because I guarantee a lot of us have felt the same way as you. 🙂
http://www.lydiatrj.com
Marianna says
I know exactly what you mean. I’ve learned to accept myself fully just some years ago, now I see so many strengths about being an introvert. Just the way I see the world and how I am, I’ve learned to appreciate the qualities I used to be ashamed of. In school I definitely struggled, I wasn’t a popular girl that everyone loved and invited in their parties etc. But nowadays I don’t feel any pressure to change, I have only found myself more and learned to love life more.
And if some people think badly of me because of who I am, talk behind my back and just comment ugly things without even knowing me, I’m glad I don’t know them, because I don’t want to be involved with that kind of people.
Thank you for this great comment Lydia! 🙂 Loved reading your thoughts.
Henna says
Kiitos tästä postauksesta. Oon juuri muuttanut uuteen kaupunkiin opiskelemaan ja uusien ihmisten keskellä, jotka ei vielä tunne mua, tuntuu siltä että ujo/introvertti saa eniten sitä selän takana puhumista osakseen. Niin surullista kun ihminen voidaan leimata jopa ilkeäksi, koska se ei ole supersosisaalinen.
Samastun täysin sun ajatukseen vahvasta ja itsenäisestä ihmisestä ja siihen, ettei pidä yrittää olla mitään muuta kuin oma itsensä. Lähinnä naurattaa se minkälaisia johtopäätöksiä ihmiset musta on tehneet ennen kun ollaan tutustuttu paremmin. Toivottavasti kaikki muutkin ujot/introvertit ymmärtää saman, että kaikki me ollaan uniikkeja tyyppejä!
Marianna says
Muistan aivan saman fiiliksen itse lukioon siirtyessä, tuntui hullulta kun tyypit joita en vielä tuntenut lainkaan puhuivat selän takana pahaa. Jotenkin se oma erityisesti tietynlaisissa tilanteissa näkyvä hiljaisempi olemus on toisille niin vierasta, että koetaan olevan ok hyökätä sellaisia tyyppejä vastaan. Vaikea ymmärtää, mutta tärkeintä on itse muistaa kuka on ja pysyä sellaisena. Ja sekin miten herkästi ujoutta tulkitaan ylimielisyydeksi tai ilkeydeksi on niin harmi! Tsemppiä sinne, ja kiitos vielä loistavasta kommentista 🙂
Elina says
Todella harva postaus saa minut kommentoimaan, mutta nyt en voinut olla kirjoittamatta ?
Olen pohtinut paljon ujoutta ja introverttiyttä. Ei kukaan minulle ole koskaan sanonut, että olisin ujo, mutta olen jotenkin leimannut itseni omassa mielessäni – lisäksi negatiivisella tavalla. Olen joskus puhunut tästä ääneen ja heidän mielestään en todellakaan ole ujo. Parhaimpien ystävieni seurassa pystyn puhumaan ilman suodatinta mutta en siltikään ole välttämättä se, joka on eniten äänessä. Introverttiyskään ei välttämättä ole suoraan ujoutta.
Olen ehdottomasti samaa mieltä siitä, että ihminen voi olla monia asioita, mutta silti on väärin että kaikkien tavoiteminänsä tulisi olla se porukan hauskuuttaja, sanavalmis johtajatyyppi.
Marianna says
Oikeassa olet 🙂 Kiitos paljon kommentista Elina!
Jenny says
Dear Marianna,
Your words really touch me because I also struggle with these thougts.
I’m currently stuck in a job that is not me, a job where I have to be more extrovert than I am. I feel the urge to get out of it but I don’t make it… It’s the expectations that hinder me and the feeling that I would break with my education. Even though I know what I should do it’s so hard to realize it.
Jenny
PS: I’m reading your blog since its early days, nowadays mostly because it reminds me of my exchange times in Finland. ❤
Marianna says
Thank you so much Jenny! Oh that sounds tough… I’m sure you’re doing great though, just as you are. Hope you’ll have a better time soon. <3
Jenni says
Marianna, oot ihan kultaa. Susta on aina välittynyt fiilis, että olet tismalleen aito oma itsesi etkä yritä väkisin sulloutua johonkin muottiin, joka ei omaan persoonaan ja tyyliin sovi. Oot yksi niistä ihmisistä, joihin on ollut tosi ilo tutustua blogijuttujen kautta. Plus maailman paras unikaveri! <3
Jenni says
Innostuksissani kommentti lähti hyppysistä niin nopeasti, että jäi osa mietteistä vielä lausumatta. Vaikka olen itse ulospäinsuuntautunut, puhelias ja sosiaalinen tyyppi, koen myös itse olevani jossain määrin introvertti ja tämä ilmenee etenkin isommissa porukoissa. En viihdy kamalan hyvin suuressa joukossa ihmisiä ja vaikka voisi toisin tämän uravalinnan myötä kuvitella, en mitenkään erityisesti nauti huomion keskipisteenä olemisesta. Jännitän helposti isolle joukolle puhumista enkä koe itsekään olevani yhtään sellainen kaikkia hauskuuttava ja puheenvuoroillaan joukossa loistava viihdyttäjä, vaan mieluummin pysyttelen sivussa ja syvennyn kahdenkeskisiin keskusteluihin. Minusta on rohkaisevaa ja inspiroivaa nähdä, miten aidosti olet oma itsesi ja sinut itsesi kanssa.
Marianna says
Voi Jenni, en mä kestä! <3 Niin ihanasti sanottu! Varaan sut unikaveriksi jo seuraavalle reissulle.
Julia Toivola says
Marianna olet UPEA – just tollasenaan ❤️
Marianna says
Mä ihan liikutun täällä, ihana Julia! ❤️
Maiju says
Ihana teksti, johon pystyn samaistumaan täysin. Nuorempana mun ujous oli niin suurta, etten ala-asteella edes osallistunut liikuntatunneille. En tanssinut ysien tansseja, koska ujostelin poikia. Koko mun peruskoulun ja lukioajan jännitin ryhmätöiden esittämistä ja vasta lukiossa uskaltauduin ensimmäistä kertaa luokan eteen lukemaan sovitusti pienen pätkän esitelmästä. Noihin aikoihin opettajat jopa miettivät miten tulen tulevaisuudessa pärjäämään kun olen niin hirveän ujo..
Olen kuitenkin huomannut mitä enemmän ikää on tullut ni tuo kouluaikainen ujous on hälventynyt. Se on siellä edelleen, mutta ei pelaa niin suurta roolia kun lapsena. Pystyn suoriutumaan niistäkin asioista, joita oisin nuorempana juossut karkuun. Esim ryhmähaastattelut yms. Sitä vaan pakosti käsken itseni menemään näissä tilanteissa mukavuusalueeni ulkopuolelle ja do it as good as I can.
Jännitän siis edelleen aivan suunnattomasti jos joudun puhumaan isolle porukalle ja se on vaikeaa ja joudun psyykkaamaan siihen itseäni ihan toen teolla.
Isossa porukassa ja tuntemattomien tyyppien seurassa olen mieluusti vaan hiljaa, kuuntelen ja hymyilen.
Perheen, poikaystävän ja kavereiden kanssa oon taas vähän niinkun toinen ääripää kuin tuntemattomien seurassa tai isossa porukassa. Oon puhelias, joskus jopa kova ääninenkin hölösuu. Näin on ollut aina.
Koen, että aika merkittävän muutoksen muhun on tehnyt mun au pair reissu Yhdysvaltoihin, jonka tein lukion jälkeen. Mun vanhemmat on moneen kertaan sanonut, että sieltä reissusta palasi kaikin puolin aikuismaisempi ja rohkeampi tyttö 😀 se oli kasvattava reissu täytyy myöntää. Vieraassa maassa, vieraalla kielellä, tuntemattomien tyyppien keskellä. Se taisi olla sitä mitä mä tarvitsin, jotta osa siitä ujoudesta, joka aiheutti mulle haasteita suoriutua tietyistä asioista niin karisi pois!
Ujoudessa ei tosiaan ole mitään pahaa eikä se ole negatiivinen piirre. Musta on ihana olla introvertti jossa on myös ekstovertin piirteitä 🙂
Marianna says
Pystyn samaistumaan sun kommenttiinkin täysin, ihan pelottavan hyvin! Multakin jäi liikuntatunteja väliin ja vanhojen tanssit tanssimatta. (Vaikka seurustelinkin silloin, silti ahdisti ajatus :D) Esitelmät olivat kauheita, ja vieläkin on traumoja etenkin yläasteen näyttelytunneista, vai mikä sen luovan aineen nimi olikaan, jännitin niin että oksetti. Mulla kävi kyllä samanlailla, jännitys ja ujous hälveni ajan kanssa. Se varmaan liittyi siihen, että opin hyväksymään itseni ja ymmärsin paremmin kuka mä oon. Nykyään tiedän suoriutuvani haastavistakin jutuista, ja jopa nautin siitä kun teen jotain mukavuusalueen ulkopuolella. Tiedän että monet mua ei-tuntevat saattavat ajatella vain, että olen ujo/kohtelias/kiltti/hiljainen, ja se siitä. Mutta kaverit eivät varmasti ensimmäisenä kuvailisi mua hiljaiseksi.
Oot kyllä oikeassa, että yksin matkustelu auttaa vähän vapauttamaan väkisinkin. Kiitos vielä tästä kommentista, oli ihana lukea sun ajatuksia tästä! ❤️
Tanja says
Allekirjoitan postauksesi täysin. Ja on sanottava, että juuri se kuvista ja teksteistä heijastuva luonteesi on iso osa tämän blogin viehätystä. Olet hyvä juuri noin. <3
Jostain syystä ne kommentit, että ujous tai introverttiys on jotenkin huono, surullinen ominaisuus, josta pitäisi päästä eroon, tulevat ekstroverttien suusta. Jos kaikki olisivat supersosiaalisia, tämä maailma olisi melkoisen äänekäs paikka. Eikä millään pahalla ekstroverttejä kohtaan, molempia tarvitaan. Kaunista on juurikin aitous, ei se, että yrittää väkisin olla jotain muuta kuin on.
Terkuin,
toinen introvertti, joka kokee, että just omana itsenään on hyvä olla 🙂
Marianna says
Voi miten kauniisti sanottu, kiitos Tanja. <3 Tämä kommentti jää kyllä painumaan mieleen, oot varmasti oikeassa.
Srijaa says
Hi Marianna,
I truly agree with each of the words! They depict the exact feeling of mine as well. I seriously don’t see a point in having this petty argument about introverts Vs extroverts. We need to embrace individualism instead of judging people for who they are.
Stay in higher vibration!
Much love,
Srijaa
Marianna says
Yes exactly!! Thank you for the great comment 🙂 x
M says
Samaistuin tähän niin paljon! Minulle on lapsuudesta asti aina sanottu, että ujous on huono juttu ja siitä pitäisi päästä pois. Mutta näin nuorena aikuisena ymmärrän, että ei se oikeasti ole. Se on vaan osa minua, eikä se ole ikinä estänyt minua saamasta juuri sitä koulu- tai työpaikkaa jonka olen just halunnut, vaikka molemmat liittyvät vahvasti ihmisten kanssa työskentelyyn. Kaikkien persoonallisuuksien piirteissä on sekä vahvuuksia ja heikkouksia. Pitää vaan oppia tukemaan niitä omia vahvoja piirteitään!
Ps. Vieläkö muutaman postauksen takaista TommyXGigi hupparia on jossain myynnissä vai onko jo menneen talven lumia?
Marianna says
No sanopa muuta! Ihana kommentti, pysy just tuollaisena! 🙂
Ja kyllä hupparia löytyy vielä, se on vasta tullut myyntiin. Niin ihanan iso ja mukava!
https://www.zalando.fi/tommy-hilfiger-gigi-hadid-vapaa-ajan-mekko-black-to121j02k-q11.html
Marianne says
Kaunis, rehellinen kirjoitus, Marianna! Olen aina ihaillut näitä piirteitä sinussa. Olet lempeä ja aito ihminen ja näin lukijana hyväsydämmisyytesi voi tuntea jokaisessa kirjoituksessasi 🙂
Kiitos tästä postauksesta, samastuin moniin tunteisiin ja ajatuksiin! <3
xx
http://mariannelle.com
Marianna says
Voi miten ihanasti sanottu! <3 Kiitos!
Jonna says
Loistava teksti – oot huikea tyyppi just tuollaisena! <3
Marianna says
Ihana Jonna! <3
M says
Kiitos tästä postauksesta Marianna! <3 Täällä myös yksi ujo introvertti, joka voi täysin samaistua tekstiisi! Ihanaa että kirjoitit tästä aiheesta, toivottavasti se avaa edes jonkun silmiä ja ihmiset alkaisivat miettiä asiaa hieman enemmän.
Itse olen törmännyt usein siihen, että ensivaikutelman perusteella vedetään suuria johtopäätöksiä ihmisestä ja sen takia luokitellaan joksikin aivan muuksi mitä oikeasti on. Ja niissä isommissa porukoissa, vaikka ei olisi mitenkään syrjitty tai muuta, vaan ihan vaikka tuttujenkin ihmisten seurassa sitä jää tahtomattaankin vähän keskustelujen ulkopuolelle ja sitten sitä miettii että miksi tässä taas näin kävi että minä täällä taka-alalla vaan yksikseni kuuntelen kun muut löpisee. Näin vanhemmiten olen kuitenkin oppinut jo vähän paremmin menemään mukaan juttuihin ja ihan vaikka vaan fyysisesti lähemmäs ihmisiä ja sillä tavalla keskusteluihin mukaan, että olen läsnä siinä jutussa vaikken edelleenkään kovin innokkaasti minäkään niitä omia mielipiteitäni jakele, jossei niitä erikseen minulta kysytä 😀 Mutta silti edelleen isoissa porukoissa oleminen on kyllä raskasta sekä energiaa ja voimia vievää.. Ja helpompaa itselläni itseni kanssa on, kun on oppinut hyväksymään itsensä tällaisena kuin on ja kun on saanut huomata että meitä on muitakin samanlaisia <3 Se on kuin iso taakka olisi pudonnut harteilta, kun ymmärtää että tämä introverttiys ja ujous ei ole mikään huono piirre, mikä pitäisi kitkeä pois, vaan se on oma ainutlaatuisuuteni joka tekee minusta minut! Ja pappani sanoin; niillä jotka puhuvat eniten on vähiten sanottavaa!!
Iso halaus sulle Marianna ja ihanaa syksyä! Olet kultaa, pysy aina tuollaisena <3
Marianna says
Voi miten ihana kommentti, kiitos! <3 Tuo kuulostaa kaikki tosi tutulta. Ennen mullakin oli painetta siitä millainen pitäisi olla, isoissakin porukoissa pitäisi pystyä avaamaan suuta, tulla kuulluksi ja olla kuin ne kaikki muut, mutta kuitenkin jäi aina taka-alalle. Nykyään kun oon oppinut hyväksymään itseni en niinkään ajattele introverttiyttä, eikä ihmisten seurassa ole epämukavaa oloa kun oon vain omana itsenäni. Sosiaalisuuskin vie vähemmän energiaa, kun ei tarvitse esittää mitään. Kaikki paine väheni ehkä siitäkin oivalluksesta, kun tajusin että arvostan enemmän aitoa ihmisten kohtaamista, kun ei ole turhaa hössötystä. 😀 Tietysti edelleen ärsyttää se, jos leimataan ujoksi ajatellaan että ihminen ei ole muuta kuin ujo. Haha, papallasi oli ihana sanonta!
Kiitos vielä, ja aivan samat sanat takaisin, pysy just tuollaisena <3
Anonymous says
Tämä postaus tuli juuri sopivasti… Kiitos <3
Marianna says
Kiitos itsellesi. <3
Anonymous says
Tosi hienoa, että vaikka pointtisi oli varmasti tuoda enemmän esille, että ujot ja/tai introvertit on ihan “normaaleja” kuten muutkin, mutta painotit myös sitä, että kaikki saa olla sellaisia kuin on. Mä koen itse olevani suht sosiaalinen introvertti, mitä tosi moni ei ymmärrä ollenkaan. Oon paikoin, mm. työelämässä, todella iloinen, sosiaalinen ja kavereiden kanssa varsinkin äänekäs ja riehakas ja kerron varmasti mielipiteeni. Mutta kuitenkin tarvitset todella paljon omaa aikaa palautumiseen mistä tahansa sosiaalisesta tilanteesta. Jopa niistä, joista nautin eniten ja joita kaipaan. En myöskään uskalla ottaa kontaktia tuntemattomiin ihmisiin, vaikka juttu yleensä luistaakin, jos joku tekee aloitteen.
Mutta mielenkiintoinen teksti joka tapauksessa. Ja varmasti auttaa, kun on kavereita, jotka tietää ja ymmärtää millainen oot. Mulla on aika laidasta laitaan ystäviä ja yleensä itse onnistun aika hyvin vaihtelemaan roolia sen mukaan. Jos oon hiljaisempien kavereiden kanssa, niin hoidan mielelläni puhumisen vaikkapa uusille tuttavuuksille, mutta jos oon äänekkäämpien frendien kanssa niin voin ottaa rennosti ja heittäytyä taka-alalle. Erilaiset ihmiset on rikkaus! 🙂
Marianna says
Todellakin, ei introvertti tai ekstrovertti ole kumpikaan toistaan huonompi. Kimmoke tähän tekstiin lähti, kun luin aika ilkeästikin kirjoitettuja kommentteja, miten ujo leimataan vain ujoksi = mitäänsanomattomaksi ja tylsäksi, ja se jos joku on tylsä ja väärä oletusajatus. Ujoja on ehkä helpompi syrjiä kuin äänekkäämpiä tyyppejä. Mutta mullakin löytyy ystäviä laidasta laitaan, eikä se onko toinen introvertti tai ekstrovertti vaikuta siihen keneen vaikka tutustun ja kenen kanssa klikkaa, kaikki on ihmisinä lopulta niin omia tyyppejään. Ja tärkeintä on vaan aitous.
Kiitos vielä hyvästä kommentista, oon ihan samaa mieltä. 🙂
Abdullah Teke says
I ❤️ you
Laura says
I wanted to say that I wish I were more like you.. I have always wanted to be calmly confident and not always apt to give my opinions. I seem to just be a very extroverted person from the time I was born and I do wish I could learn to be more to myself. More calm, more quiet. I see your personality to be very lovely and something I wish I was more like. It’s very elegant and classy to be sure of yourself and to keep most opinions to yourself. At least in my eyes. Please don’t feel bad. I think you nailed it on the head when you said that the world needs both extroverts and introverts. You are so right. Just keep being you. I truly admire your personality, your drive and quiet tenacity. Hugs to you!
Marianna says
Oh no, you are too kind, thank you so much Laura! But I have to say: I’m 100% sure that you are your best self just as you are, even your comment reflects on how kind and beautiful you are. So same words for you: stay just as you are. ❤️
Laura Jane Katriina says
I have also been reading you for a while and have always felt like I can relate to your character a lot, but now reading this (read in Finnish, am not fluent enough to comment in it yet :D) I felt like you put most of my feelings into words here. I loved reading this post and getting to know you a little better again!
I love how you said it’s not wrong to be shy sometimes! I am on my own journey to stop feeling unworthy in group social situations (especially with new people, huhhuh) because of my shyness, because it is totally okay and I should never want to change myself because of that. Everybody is different and that makes life wonderful!
Thank you for writing this post, as it is a little reminder for me again of these thoughts!
You are a beautiful person, Marianna! Wish I knew you in person, too 😀 🙂 x
Marianna says
Thank you so much for the comment Laura Jane, that made me so happy! And you are so right on that. You sound like I person I’d love to know as well. ? x
HannaS says
Bongasin nyt vasta tämän postauksen, mutta pakko sanoa, että olen sun kanssa täysin samaa mieltä! Itse myöskin introverttina on tullut valitettavasti todistettua, että eritoten työelämässä introverttius nähdään heikkoutena ja tietynlaisena kykenemättömyytenä. Lähivuosina oon vasta alkanut ymmärtämään, että on ihan ok olla tämmöinen kun on, eikä se ole mikään heikkous tai asia jota täytyisi muuttaa itsessään. On vaan niin ikävää, että kaikki ihmiset eivät asiaa näin ymmärrä. Maailma muuttuu koko ajan hyväksyvämpään suuntaan erilaisia ihmisiä kohtaan, joten miksei näin voisi olla myös introverttien kohdalla. Hienoa, että otit asian esille ja kiva lukea, että on muitakin jotka tuntevat samoin. Ihanaa syksyä sulle ja Minnielle! <3
Anonymous says
Ihanaa, että kirjoitit tästä aiheesta. Ujot rulettaa!
LarUndoms says
Sildenafil 100mg For Sale Cialis Barcelona viagra prescription Zithromax Extended Release Prix Cytotec Andrologia Levitra
Lianne says
It’s more of a bad reflection of the person pointing their finger. We should be celebrating peoples strengths and lifting people up 🙂 The world needs introverted and extroverted people. Both are equally great and both have great qualities. You seem humble and appreciative and completely sure of yourself – those are amazing qualities 🙂
I just wanted to say I’ve been reading your blog since you started in the early days, and yours is one of about 3 that I always gravitate back to! I think it’s that confidence of knowing who you are that I really admire. x
http://liannemarissa.com
Anne-Mari says
Mahtava postaus, läpeensä introverttina samaistuin hyvin! Suosittelen Linus Jonkmanin Introvertit, työpaikan hiljainen vallankumous -kirjaa. Se on sekä viihdyttävä että informatiivinen 😀
Hertta says
Kiitos että tuot näin tärkeän asian esille <3 Tuntuu siltä, että varsinkin viimeisen vuosikymmenen aikana ekstroverttiys, karisma, esiintymistaidot ja jatkuva sanavalmius on noussut tavoitelluksi ja erityisen arvostetuksi piirteeksi. Vaikka ei ujous, introverttiys, tai hiljaisuus indikoi millään tavalla ihmisen sisäisestä maailmasta tai potentiaalista. Se on harmi! Muistan lukioaikana, miten inhottavalta tuntui kun kaikki oppilaat pistettiin samaan muottiin tässä suhteessa. Itse olen kärsinyt todella voimakkaasta esiintymiskammosta ja sen kautta sosiaalisesta ahdistuksesta, erityisesti uusissa tilanteissa. Homma on edennyt nyt Yliopistossa jo paniikin tasolle, kirjoittelin aiheesta tänne https://herttaviljanen.com/2017/10/18/got-panic-attack-university/. Mahdollisesti jos jo peruskoulu- ja lukioaikana ilmapiiri olisi ollut vähän rennompi ja vähemmän leimaava, koko pelkoa ei olisi syntynyt. Mutta summa summarum; olet ihana tollaisena kun olet, sanoi kuka mitä tahansa.
Hauskaa syksyn jatkoa!
RonFrucky says
Tipi Di Viagra buy levitra professional Cephalexin Kill Coccidia